Vormsi

Vormsi, 3000 vuotta sitten merestä noussut pieni saari, on tarun mukaan saanut nimensä viikinki Ormilta, jonka nimi tarkoittaa käärmettä. Runsaat kolmesataa pysyvää asukasta asuttava saari on satojen kasvi- ja sammallajien koti, 221 lintulajin asuin- tai pysähdyspaikka, harvinaisten haisukonnien ja korvayökkölepakoiden asuinsija. Saaren yli kulkee kaksi tärkeää lintujen muuttoreittiä.
Historiallisesti saarella ovat asuneet pääasiassa ruotsalaiset, josta ovat merkkinä ruotsinkieliset paikannimet. Mukavaa rantaruotsalaista elämää ja kalastajakylän idylliä löytää saarella tänäkin päivänä runsaasti. Vormsin kirkko on rakennettu 1300-luvulla ja omistettu Olaville. Vormsilaisten suurin pyhäpäivä on Olavinpäivä 29. kesäkuuta, jonka ohjelmaan kuuluvat perinteinen kirkkokonsertti ja illalla kylän tanssijuhla. Itseään tutkiskelijalle ja iäisyyteen katsovalle sopii hiljaiseen mietiskelyyn kiviristinen kalmisto.
Uimiseen mukavin ranta on Rumpon kylän alapuolella, saaren länsi- ja pohjoisranta ovat enimmäkseen kivikkoisia. Kolme järveä – Prästviigi, Diby ja Kärrsläti – ovat syntyneet muinaisista merenlahdista. Yli puolet saaresta on metsän peittämää. Saaren länsiosassa on enimmäkseen ohuen mullan peittämiä kallioita ja katajikkoja, itäosa on matalampi ja soisempi.
Lomailuvaihtoehtoihin voi tutustua saaren verkkosivulla www.vormsi.ee


Vormsille pääsee Rohukülan satamasta, matka saarelle kestää 45 minuuttia (aikataulu www.veeteed.com).