Naissaar

Naissaarta, oikeastaan kylläkin Terra Feminarumin nimisenä saarta kuvaili bremeniläinen munkki Adam. Asuiko ja kuinka paljon saarella verenjanoisia amatsoneja, niin kuin jotkut tarut kertovat, sitä ei tiedetä tarkemmin.
Suurimmaksi osaksi saarta peittää metsä – pääasiassa männiköt, Naissaaren pohjois- ja eteläkärjissä on myös kuusikoita. Saaren keskiosassa on ylänkö kaksine huippuineen - Stora Bärgerna (27,7 m), luoteisosassa Kunilan mäki. Puhtaan ilman ja veden ansiosta saarella viihtyvät hyvin sammaleet ja jäkälät, lajirunsaus on Viron suurimpia. Saaren itärannikolla kasvaa omaperäinen kasvusto – Tanskan kuninkaan puutarha. Naissaaren luonto- ja kulttuuriperinnön suojaksi on perustettu Naissaaren luontopuisto.
Naissaarta on läpi historian käytetty sotilastarkoituksiin. Vuonna 1913 kaikki saaren asukkaat, pääasiassa rantaruotsalaiset evakuoitiin. Sodan päätyttyä he palasivat koteihinsa. Toisen maailmansodan jälkeen, aina vuoteen 1993, Naissaari oli neuvostoarmeijan hallussa. Noiden aikojen perintönä saarella on jäljellä kapearaiteinen rautatie, jolla pääsee hyvällä onnella huviajelulle. Jännittäviä kohteita ovat tsaarinaikainen tykistöpatteri ja neuvostoaikainen miinatehdas.
Yleisempää tietoa Naissaaresta ja sikäläisistä tapahtumista voi lukea www.naissaare.ee


Matka Tallinnasta Naissaareen kestää noin 60 minuuttia. Naissaaren laivareitillä palvelevat eri laivat, joihin mahtuu 12-200 ihmistä. Laivalle voi ottaa mukaan polku- tai moottoripyörän. Autojen kuljetusta ei ole.

Lähdöt Tallinnasta: Lentosatama, Sunlines laituri nro. A3