Liivimaan maut - herkutteluvaellus Virossa ja Latviassa

1200–1500 -luvuilla yhdisti Viroa ja Latviaa Vanha-Liivinmaa sekä maantieteellisesti kuin myös taloudellisesti niin, että muodostui samanlainen elämäntyyli ja perinteet. Paikallisten kansojen keittiöissä käytettiin itse kasvatettuja, metsästettyjä sekä merestä että sisävesistöistä pyydettyjä raaka-aineita, kuten myös villinä kasvavia kasveja. Monet tuon ajan elintarvikkeiden käsittely- ja säilöntätavat – kuivaaminen, suolaaminen, hapattaminen – ovat säilyneet vuosisatoja sen jälkeenkin. Mahdollisuuksien ja yhteiskunnallisen aseman mukaisesti syötiin viljaa ja palkokasveja, maitotuotteita, vihanneksia ja mausteyrttejä, kalaa, naudan-, lintujen ja riistan lihaa.

Ennen 1500-lukua, jolloin sokeri muuttui laajemmin saatavaksi, oli hunaja ainoa makeutusaine. Mehiläistarhoja oli Liivinmaalla hyvin paljon. Siitä ajasta on periytynyt vahva oluen ja siman panon perinne. Pyhien aikoihin tehtiin porkkana- ja muita piirakoita, vaaleita leipiä ja hunajakakkua. Liivinmaan aikoina alettiin Eurooppaan tuomaan meritse ja maitse myös eksoottisia mausteita. Ne olivat hyvin kalliita ja vain rikkaimmille saatavissa.

Muotiin tuli lisätä viineihin yrttejä ja mausteita. Monissa ruo’issa ja polvesta polveen eteenpäin annetuissa resepteissä on tallella kaikki Virolle ja Latvialle ominaiset ja omaperäiset, satoja vuosia kehittyneet tavat ja kehitetyt maut.


Saadaksesi lisää tietoa Liivinmaan ruokaperinteestä ja tutustuaksesi vanhan Liivinmaan rajojen sisään jääviin yrityksiin ja niiden tarjouksiin, käy kotisivulla www.flavoursoflivonia.com


Liivimaan Makujen verkoston kehittämistä tukee Viron-Latvian rajanylittävä yhteistyöhanke “Livonian Culinary Route”.