Valoisa mäntymetsä, lukuisat järvet, vaihteleva pinnanmuodostus, marjaisat suot ja ehkäpä lomaan viittaava nimi ovat houkutelleet ihmisiä Aegviiduun ympäri vuoden. Rautatien valmistuttua vuonna 1870 alueesta tuli tallinnalaisten lomakohde. Toisin kuin rautatie Aegviidun ympäristön maantiet eivät ole lainkaan suoria. Yhä uudestaan kulkijan edessä on mäen harjanteita. Tie tekee suuren mutkan Nelijärvellä, mistä saa alkunsa yli 10 km pituinen harjumuodostuma. Sen luode-kaakko-suunta viittaa muinaiseen mannerjään tunneliin, jonka kautta jäätikön sulamisvedet virtasivat ulos. Järvet ovat syntyneet harjusuppiin entisten jäälohkareiden sijoille. Pienellä alueella järviä on kaikkiaan seitsemän. Aluetta kutsutaan Nelijärveksi, koska yhdellä kumpareella seisten voi samanaikaisesti nähdä neljä vedenpintaa